Suomessa 2021 julkaistun valtioneuvoston puolustusselonteon ja 2022 julkaistun Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta mukaan nykyaikainen sotilaallinen uhka ja sota ilmenevät monimuotoisesti ja -ulotteisesti. Julkaisut määrittelevät laaja-alaisen vaikuttamisen käsitteen, joka pitää sisällään usein käytetyn termin ”hybridivaikuttaminen”, mutta laaja-alaisen vaikuttamisen uhkakuvaan sisältyy merkittävässä roolissa sotilaallisen voiman käyttö.

Puolustusvoimissa laaja-alaisen vaikuttamisen uhkamallia käytetään kuvaamaan tilannetta, jossa valtiollinen toimija pyrkii tavoitteisiinsa muodostamalla itselleen edulliset olosuhteet ja edistämään omia päämääriänsä yhdistelemällä erilaisia epäsuoria ja suoria keinoja. Laaja-alaiselle vaikuttamiselle on tyypillistä pitkäkestoinen ja peitelty toiminta, joilla pyritään tavoitteisiin välillisin vaikutuksin. Tämä kyky rakennetaan pitkän aikavälin kuluessa hyödyntäen yhteiskunnan haavoittuvuuksia jo normaalioloista alkaen. Selkeää eroa valtioiden välisen kilpailun ja konfliktin välille ei välttämättä muodostu. Kyse on sarjasta tapahtumia, joita on vaikea tunnistaa ja liittää toisiinsa. Näin tapahtumien liittäminen valtiolliseen toimijaan ja poikkeusolojen toteaminen on vaikeaa.

Laaja-alaisessa vaikuttamisessa valtiollinen toimija voi pyrkiä aiheuttamaan kohdevaltiossa ja sen kansalaisissa epätietoisuutta ja epävarmuutta. Ääripäässä jopa vaikuttamaan kohdevaltion itsemääräämisoikeuteen tai jopa itsenäisyyteen. Laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoimaan voi myös sisältyä sotilaallista painostamista ja uhkaus sotilaallisen voiman käytöstä. Sotilaallinen painostus kuluttaa puolustusjärjestelmän ja samalla koko yhteiskunnan voimavaroja. Pitkäaikaisella painostamisella on heijastusvaikutuksia kohdevaltion sisäiseen turvallisuuteen, kansainväliseen asemaan, henkiseen kriisinsietokykyyn, maanpuolustustahtoon ja valtion johtamiseen. Sotilaallista voimaa voidaan käyttää suunnitelmallisesti, tai tilanne voi eskaloitua siihen suunnittelematta. Tie mahdolliseen sotilaalliseen konfliktiin voi tapahtua joko nopeasti tai pitkäkestoisen vaikuttamisoperaation päätteeksi.

Vaikuttaminen räätälöidään ottaen huomioon kohdevaltion ominaisuudet ja sen arvioidut heikkoudet. Näin ollen muihin maihin kohdistetusta vaikuttamisesta ei voida välttämättä tehdä suoria johtopäätöksiä arvioitaessa uhkaa Suomea vastaan. Ukrainan sota ja siihen liittyvät tapahtumat ovat osoittaneet, että tarve laaja-alaisen vaikuttamisen ilmiön käsittelylle ja ymmärtämiselle on ilmeinen.