EU:n toimielinten toimivallasta, vastuualueista ja menettelyistä säädetään EU:n perussopimuksissa, jotka ovat Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (1957) ja Sopimus Euroopan unionista (1992). Myöhemmin niiden toimivaltuuksiin tehtiin joitakin muutoksia ja lisäyksiä Lissabonin sopimuksella (2007).

EU:n neljä tärkeintä toimielintä laativat tiiviissä yhteistyössä EU:n asialistan ja käynnistävät ja koordinoivat EU:n lainsäädäntöä omien tehtäviensä mukaisesti.

Lähtökohtaisesti komissio ehdottaa uusia lakeja, jotka Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto hyväksyvät. Jäsenvaltiot panevat lait täytäntöön, ja komissio varmistaa, että niitä sovelletaan asianmukaisesti.

Eurooppa-neuvosto ei säädä lakeja, mutta se voi päättää EU:n toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) tehtävistä muutoksista. Sen päätehtävänä on määritellä EU:n poliittinen suunta. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio laativat useimmiten kaikkialla EU:ssa sovellettavat politiikat ja lait. Prosessia kutsutaan tavalliseksi lainsäätämisjärjestykseksi.

Euroopan parlamentti 

Euroopan parlamentti edustaa suoraan EU:n kansalaisia, ja se on valittu suorilla vaaleilla vuodesta 1979 saakka. Edustajien määrä on suhteutettu jäsenvaltioiden väkilukuun. Vuonna 2025 parlamentissa on 720 jäsentä, joista 14 on suomalaisia. Jäsenet valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan.

Euroopan parlamentti osallistuu tiiviisti EU:n lainsäädäntöön, ja sen tehtävänä on käsitellä ja hyväksyä EU:n lakiesitykset yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa.

Parlamentti on tasavertainen budjettivallankäyttäjä, sillä parlamentin ja neuvoston on päästävä sopuun kaikista menoista.

Parlamentti valvoo EU:n toimielimiä ja niiden päätöksentekoa. Tämä valvontatehtävä on tärkeä, koska parlamentti varmistaa, että EU:n toimet ovat demokraattisia ja kansalaisten etujen mukaisia.

Eurooppa-neuvosto 

Eurooppa-neuvosto on EU:n poliittinen huippuelin, jossa jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet määrittelevät unionin pitkän aikavälin strategian ja prioriteetit. Se ei ole lainsäätäjä, mutta sen antamat suuntaviivat ohjaavat EU:n politiikkaa. Eurooppa-neuvoston kokouksissa käsitellään EU:n suurimpia haasteita kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, talouskysymyksiä ja sisäisiä politiikkoja.

Eurooppa-neuvoston päätöksenteko on poliittista ja neuvottelevaa. Päätöksenteko on yleensä konsensukseen perustuvaa, mutta joskus voidaan käyttää äänestystä, jos päämiesten kesken ei saavuteta yksimielisyyttä.

Eurooppa-neuvosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa sekä tarvittaessa ylimääräisissä kokouksissa. Yleensä kokoukset pidetään Brysselissä tai Luxemburgissa.

Euroopan unionin neuvosto

EU:n neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekoelin, jossa jäsenvaltioita edustavat ministerit. Se päättää lainsäädännöstä, talouspolitiikasta ja ulkosuhteista yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Neuvoston päätökset vaikuttavat merkittävästi EU:n politiikkaan, ja se on tärkeä foorumi jäsenvaltioiden kansallisten intressien huomioon ottamisessa.

Neuvosto toimii yhdessä parlamentin kanssa lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä. Se määrittelee ja sovittaa yhteen EU:n politiikkoja perussopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

Neuvosto toimii jäsenvaltioiden hallitusten edustajana, ja sen rooli on tuoda jäsenvaltioiden intressit EU:n päätöksentekoon. Se varmistaa, että EU:n lainsäädäntö ja politiikka ovat linjassa jäsenvaltioiden kansallisten etujen kanssa. Neuvosto on tärkeä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan, talouspolitiikan ja lainsäädännön kehittäjä, ja yhteistyössä parlamentin kanssa muotoilee unionin tulevaisuuden suuntaviivat.

EU:n neuvostolla ei ole pysyvää puheenjohtajaa. Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajamaana.

Neuvoston keskeisimmät valmisteluelimet sotilaallisen puolustusyhteistyön näkökulmasta ovat EU:n sotilaskomitea (EUMC) ja sen työryhmät (EUMCWG ja EUMCWG/HTF).

Euroopan komissio

Euroopan komissio (KOM) on poliittisesti riippumaton EU:n toimeenpanoelin, joka tekee lainsäädäntöesityksiä (aloitteita), valvoo lainsäädännön soveltamista sekä vastaa EU:n toimintapolitiikan ja talousarvion täytäntöönpanosta ja edistää siten EU:n yleistä etua. Sotilaallisen puolustusyhteistyön näkökulmasta komission keskeisin toimija on puolustusteollisuuden ja avaruuden pääosasto (DG DEFIS).

Komissio tekee ehdotuksia EU:n lainsäädännöksi, joka käsitellään neuvostossa ja parlamentissa. Komissio esittää lainsäädäntöehdotukset ja valvoo, että niitä noudatetaan. Komissio huolehtii myös EU:n politiikkojen ja ohjelmien toteuttamisesta kuten aluekehityksestä, maatalouspolitiikasta ja ympäristönsuojelusta. Komission tehtävänä on varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat EU:n lakeja ja sääntöjä. Se voi nostaa jäsenvaltioita vastaan oikeudellisia kanteluita, jos ne rikkovat EU:n sääntöjä.

Komission puheenjohtaja johtaa komission työtä ja koordinoi sen toimia. Puheenjohtaja on yksi EU:n tärkeimmistä poliittisista johtajista. Komissiossa työskentelee 28 komissaaria, jotka vastaavat kullekin jäsenvaltioiden nimittämille alueille, sekä virkahenkilöitä ja asiantuntijoita, jotka käsittelevät ja valmistelevat teknisiä kysymyksiä ja tukevat komissaareja.