”Luottamusta ja turvallisuutta lisäävät toimet” (LTL-toimet) ovat olleet ETYJ:n keskeinen toimintamuoto. ETYJ ylläpitää ETYK/ETYJ-prosessin puitteissa yhteisesti sovittujen LTL-toimien järjestelmää. Niihin sisältyvät tarkat säännöt sotilaallisesta tiedonvaihdosta, sotaharjoituksia koskevista ennakkoilmoituksista ja harjoitusten vastavuoroisesta tarkkailusta. Tätä säätelevä ns. Wienin asiakirja (Vienna Document) on päivitetty viimeksi vuonna 2011. Täytäntöönpanoa seurataan vuosittain pidetyissä täytäntöönpanon arviointikokouksissa.

ETYJ-maat voivat tehdä toistensa asevoimiin tarkastuksia ja arviointikäyntejä sekä kutsua muiden ETYJ-maiden edustajia vierailemaan tukikohtiinsa. Käyntien ja vierailujen tarkoitus on arvioida, vastaavatko kohdemaan asevoimistaan ilmoittamat tiedot todellisuutta. ETYJ-maiden tulee vuosittain jakaa kaikille muille ETYJ-maille määrättyjä tietoja Euroopassa olevien maavoimien ja ilmavoimien joukoista sekä niiden vahvuuksista ja aseistuksesta (ns. Annual Exchange of Military Information ja sitä täydentävä Global Exchange of Military Information). Tämä mekanismi ei koske merivoimia.

Sotilaallista yhteistyötä arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti kokoontuvassa turvallisuusfoorumissa. Sillä on tehtäviä sekä neuvottelevana elimenä että kaikkia turvallisuuskysymyksiä käsittelevänä konsultaatioelimenä. Viimeksi vuonna 1994 uudistettu ”turvallisuuden poliittis-sotilaallinen käyttäytymissäännöstö” on tärkeä pohja sen työlle. Foorumi pyrkii varmistamaan, että osanottajavaltioiden kesken toteutuu mahdollisimman laaja sotilaallisen toiminnan läpinäkyvyys.

ETYJ:n toimintamekanismeista voidaan mainita epätavallisia sotilaallisia toimia koskeva mekanismi (unusual military activities). Osanottajavaltiot lupaavat konsultoida toisiaan ja olla keskenään yhteistyössä asevoimiensa epätavallisista, suunnittelemattomista ja normaalin sijaintipaikan ulkopuolella tapahtuvista toiminnoista, jotka ovat sotilaallisesti merkittäviä, tapahtuvat LTL-toimien sovellutusalueella ja joista jokin osanottajavaltio ilmaisee turvallisuushuolensa. Mekanismi käynnistyy pyytämällä selvitys, johon vastaus on annettava 48 tunnin kuluessa. Selvityspyynnön esittäneellä valtiolla on mahdollisuus kutsua koolle joko kahdenvälinen kokous tai kaikkien kokous, jonka tulee alkaa 48 tunnin kuluessa pyynnöstä.

Vaarallisia sotilaallisia välikohtauksia koskeva mekanismi (hazardous incidents of a military nature) määrittelee menettelytavat, joiden tarkoituksena estää väärinkäsityksiä ja lieventää muihin valtioihin kohdistuvia vaikutuksia. Jos sattuu sotilaallinen välikohtaus, siihen osallistuvan valtion on toimitettava tieto siitä muille osanottajavaltioille. Kaikilla ETYJ-mailla on oikeus pyytää selvitystä, ja vastauksia on annettava välittömästi.

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan 2022 on vaikeuttanut ETYJ:n toimintaa merkittävästi. ETYJ:llä ei ole keinoja vaikuttaa jäsenmaa Venäjän aloittamaan sotaan toista jäsenmaata Ukrainaa vastaan. Wienin sopimus on edelleen voimassa, mutta Venäjän edustajia ei ole enää kutsuttu kokouksiin. Järjestölle ei ole kahteen vuoteen saatu hyväksyttyä budjettia. Suomi on ETYJ:n puheenjohtajamaa vuonna 2025.

ETYJ tukee Ukrainan esitystä erityistuomioistuimen perustamisesta tutkimaan Venäjän suorittamia sotarikoksia Ukrainassa. Jäsenmaiden keskinäiset tarkastukset ja arviointikäynnit toistensa asevoimiin on sodan alettua lopetettu. Venäjä on irtisanonut Suomen kanssa tehdyn kahdenvälisen sopimuksen ylimääräisistä sotilaallisista arviointikäynneistä.