EU voi käyttää sotilaalliseen kriisinhallintaan jäsenvaltioiden joukkoja ja muuta sotilaallista voimaa tilanteen ja tehtävien vaatimalla tavalla. Operaatioihin osallistuminen on vapaaehtoista, ja jäsenvaltioilla on oikeus päättää osallistumisesta.

Nopeaa toimintaa edellyttäviin sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin EU-maat ovat muodostaneet ja ylläpitävät vuorotteluperiaatteella toimintavalmiudessa ns. taisteluosastoja. Ne voivat toimia lyhytkestoisissa, mutta vaativissa kriisinhallintatehtävissä esimerkiksi YK:n rauhanturvaoperaatioita tukien.

Lue lisää valikosta EU:n nopean toiminnan joukot (linkki).

EU on osallistunut kriisinhallintaan kulloinkin tarvittavilla kokoonpanoilla ja YK:n rauhanturvaamisen periaatteita soveltaen.

EU:n kriisinhallintaoperaatioissa on käytetty myös kokoonpanoja, joissa yhdistyvät sotilas- ja siviilielementit. Silloin kysymys on kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta.

EU:n viimeisimmät sotilaalliset kriisinhallintaoperaatiot ovat viime vuosina olleet erityisesti koulutusoperaatioita Afrikassa.

Strategisen kompassin hyväksymisen yhteydessä 2022 EU:n neuvosto päätti EU:n nopean toimintakyvyn luomisesta vuoteen 2025 mennessä. Tämän toimintakyvyn, joka koostuu enintään 5 000 sotilaasta, on tarkoitus kyetä reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti EU:n ulkopuolella oleviin konflikteihin. Nopean toimintakyvyn kapasiteetti voidaan ottaa nopeasti käyttöön vastaamaan välittömiin uhkiin ja reagoimaan kriisitilanteisiin. Se voidaan räätälöidä eri vaiheisiin.

EU:n nopean toimintakyvyn kapasiteettia kehitetään toimintaskenaarioiden perusteella. EU:n puolustusministerit ovat jo hyväksyneet kaksi ensimmäistä toimintaskenaariota, jotka koskevat 1) vakauttamisen alkuvaihetta ja 2) pelastus- ja evakuointivaihetta. Tarkat parametrit, mukaan lukien yksityiskohtaiset tehtävät, kokoonpano ja taloudelliset näkökohdat on sovittava jäsenvaltioiden kesken ennen tämän toimintakyvyn käyttöönottoa.