Huoltovarmuudella tarkoitetaan varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuudenhallintaa. Tähän pyritään turvaamalla elintärkeät toiminnot, jotta yhteiskunta ja elinkeinoelämä voivat toimia mahdollisimman normaalisti myös poikkeustilanteissa.

Huoltovarmuuden perustana ovat toimivat markkinat ja talous sekä turvatut yhteydet maan ulkopuolelle.

Kunkin EU-jäsenvaltion huoltovarmuus on ensisijaisesti jäsenvaltion omalla vastuulla. Suomessa huoltovarmuudesta vastaavat viranomaiset ja yritykset Huoltovarmuuskeskuksen johdolla.

EU:n perussopimuksissa korostuvat yleisesti jäsenvaltioiden keskinäiset solidaarisuusvelvoitteet sekä erityisesti EU:n sisämarkkinoihin liittyvät erityispiirteet, joilla on merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta. Varsinaista huoltovarmuuteen tai kriisinsietokykyyn liittyvää lainsäädäntöä on EU-tasolla hyvin vähän.

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan saivat EU:n tarkastelemaan lähemmin niitä toimia, joita tulisi tehdä EU:n tasolla huoltovarmuuden ja kriisinsietokyvyn parantamiseksi.

Toukokuussa 2022 EU:n komissio julkisti REPowerEU-suunnitelman, jolla pyritään vähentämään nopeasti Euroopan riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista vauhdittamalla puhdasta siirtymää sekä yhdistämällä voimat kestävämmän energiajärjestelmän ja energiaunionin aikaansaamiseksi.

Lokakuussa 2022 EU:n komissio teki neuvostolle esityksen EU:n koordinoidusta lähestymistavasta infrastruktuurin häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi. Ehdotuksella pyritään parantamaan EU:n valmiuksia selviytyä mahdollisista kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvista hyökkäyksistä EU:ssa ja tarvittaessa myös EU:n välittömässä läheisyydessä. Ehdotetuilla toimilla pyritään tehostamaan EU:n tukea kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn parantamiselle ja varmistamaan varautuminen ja reagoinnin koordinointi EU-tasolla. Ensisijalle asetettiin energia-, liikenne- ja avaruusala sekä digitaalinen infrastruktuuri, koska ne ovat yhteiskunnan ja talouden kannalta erityisen keskeisiä, ja tuoreimmat riskiarvioinnit viittaavat toimien tehostamisen tärkeyteen juuri näillä aloilla.

Tammikuussa 2023 EU:n komissio myönsi Suomelle 242 miljoonaa euroa ensimmäisen RescEU-valmiusvaraston perustamiseen kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien (CBRN-uhkien) varalta. Komission aiemmin perustamia eri alojen RescEU-valmiusvarastoja muissa jäsenmaissa ovat esimerkiksi metsäpalojen ilmasammutuskaluston valmiusvarasto (Espanja, Italia, Kreikka, Kroatia, Ranska ja Ruotsi vuonna 2022) sekä lääkinnällisten laitteiden ja suojavarusteiden valmiusvarasto (Hollanti, Belgia, Kreikka, Kroatia, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Tanska ja Unkari).

RescEU-valmiusvarastot rahoitetaan kokonaan EU:n varoista, ja komissio valvoo niiden toimintaa tiiviissä yhteistyössä varastojen isäntämaiden kanssa. Näistä valmiusvarastoista annetaan hätätilanteissa apua kaikille EU-maille ja muille pelastuspalvelumekanismin osallistujamaille, ja niistä voidaan lähettää apua myös EU:n naapurimaihin.

Helmikuussa 2023 EU:n komission antoi suosituksensa EU:n katastrofivalmiudesta ja -palautuvuudesta sekä niiden tavoitteista EU- ja jäsenvaltiotasolla. Tavoitteilla on tarkoitus vahvistaa katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta ja parantaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden valmiuksia kestää nykyisten ja tulevien katastrofien vaikutuksia.

Kybertoimintaympäristö on strategisesti hyvin merkittävä, joten EU:n turvallisuus- ja puolustusriskit kasvavat, kun geopoliittiset jännitteet ja riippuvuus digiteknologioista lisääntyvät. EU:n neuvosto hyväksyi toukokuussa 2023 kyberpuolustusta koskevat päätelmät. Niissä painotetaan, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on edelleen vahvistettava kykyään selviytyä kyberuhista ja lisättävä yhteistä kyberturvallisuutta ja -puolustusta toimintaympäristössä esiintyvää vihamielistä käyttäytymistä ja hyökkäyksiä vastaan. Jäsenvaltioita ja muita toimijoita kehotetaan toimimaan yhdessä kyberpuolustuksen vahvistamiseksi tehostamalla EU-tason yhteistyötä ja koordinointia sotilas- ja siviilialan kyberyhteisöjen välillä sekä julkisen ja luotettavan yksityisen ekosysteemin välillä.