EU:n nopean sotilaallisen kriisinhallintakyvyn kehittämisen tarve todettiin jo Helsingissä pidetyssä huippukokouksessa vuonna 1999. Hanke suuressa lähtövalmiudessa olevien taisteluosastojen muodostamiseksi käynnistyi vuonna 2004.

Taisteluosasto on yleisnimitys sotilaalliselle yksikölle, joka pystyy toimintaan ilman ylemmän johtoportaan välitöntä tukea. Yleensä se tarkoittaa tukijoukoin vahvennettua moottoroitua jalkaväkipataljoonaa.

EU:n taisteluosastojen tarkoituksena on tukea lyhytkestoisissa, mutta toiminnallisesti vaativissa tehtävissä etenkin YK:n rauhanturvaoperaatioita niiden alkuvaiheessa. Toinen käyttötarkoitus on toimia tilanteessa, jossa kriisin kärjistyminen vaatii nopeaa kriisinhallintaa. EU ei ole taisteluosastojen perustamisen myötä omaksunut uusia tehtäviä, mutta taisteluosastojen nopea toimintavalmius sekä hyvä koulutus- ja varustetaso antavat paremmat valmiudet kriisinhallintatehtäviin.

Jokainen osasto käsittää yhteensä noin 1 500 henkilöä sekä tarvittavat ilmavoima-, merivoima- ym. vahvennukset. EU nimittää joukkoja johtavan esikunnan virallisesti vasta päättäessään operaatiosta, mutta taisteluosaston ylempi johtoporras pyritään nimeämään ennalta.

Osastot on muodostettu joko kansallisesti (yksi jäsenvaltio ottaa vastuun koko osastosta), ns. kehysvaltiomallin mukaisesti (yksi jäsenvaltio ottaa päävastuun joukkokokonaisuudesta) tai monikansallisesti (usean jäsenvaltion tasavertaisempien panosten pohjalta).

Taisteluosastot ovat olleet toimintavalmiudessa vuodesta 2007 alkaen, kaksi taisteluosastoa samanaikaisesti puoli vuotta kerrallaan. Tavoitteena on, että EU kykenisi lähettämään taisteluosaston kahteen eri kriisinhallintaoperaatioon samanaikaisesti. Kynnys taisteluosastojen käyttämiselle operaatioissa on osoittautunut korkeaksi, eikä niitä ole toistaiseksi käytetty.

EU:n taisteluosastot pyritään muodostamaan toisiaan tukeviksi ja täydentäviksi suhteessa Naton nopean toiminnan NRF-joukkoihin. Muun muassa taisteluosastojen käyttämät standardit ja toimintamenetelmät ovat samankaltaisia kuin NRF-joukoilla.

Taisteluosastojen korkean valmiustason myötä korostuu hyvän koulutuksen merkitys. On kyettävä harjoittelemaan toimintaa osana taisteluosastoa vaativissa monikansallisissa harjoituksissa. Nykyisen EU:n harjoituspolitiikan mukaisesti EU ei toteuta joukkotason harjoituksia, vaan kansallisten ja monikansallisten joukkojen harjoitukset ovat jäsenvaltioiden vastuulla.

EU:n nopean toiminnan kyky

Marraskuussa 2022 EU:n puolustusministerit päättivät kehittää EU:lle enintään 5 000 sotilaan nopean toiminnan kyvyn (EU Rapid Deployment Capacity, EU RDC) vuoteen 2025 mennessä. Nopean toiminnan kyvyllä pyritään osaltaan vastaamaan Strategisessa kompassissa asetettuihin tavoitteisiin, joiden mukaan EU:n tulee kyetä toimimaan nopeammin, kyvykkäämmin ja tehokkaammin. Uusi nopean toiminnan kyky sisältäisi tarvittaessa sekä maa-, ilma- että merivoimien suorituskykyjä.