Yhdistyneet kansakunnat

  • Synty ja kehitys
    • 1920–1930-lukujen Kansainliiton seuraajajärjestö
    • Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Britannia ja Kiina laativat syksyllä 1944 YK:n peruskirjan, jonka allekirjoitti 51 valtiota
    • YK:n vuosipäivä 24.10.1945
    • Suomi hyväksyttiin jäseneksi 1955
    • YK kehittynyt agendan osalta ja kasvanut jäsenmaiden (193 valtiota) globaaliksi yhteistyöjärjestelmäksi
    • Tehtäväkenttää mm. rauha ja turvallisuus, ihmisoikeuksien turvaaminen, humanitaarinen avustustyö, kestävän kehityksen edistäminen, kansainvälisen oikeuden ylläpitäminen

Liittokunta, joka taisteli Saksaa ja Japania vastaan toisessa maailmansodassa, valmisteli sodan jälkeen laajapohjaista kollektiivisen turvallisuuden järjestöä epäonnistuneen Kansainliiton tilalle. Uskottiin, että uuden järjestön avulla olisi mahdollista estää uusien sotien syttyminen.

YK:n peruskirja tuli voimaan 24.10.1945 (kansainvälinen YK-päivä). Suomi hyväksyttiin YK:n jäseneksi vuonna 1955. Nykyisin YK:lla on 193 jäsenvaltiota (2023), eli siihen kuuluvat käytännössä kaikki itsenäiset valtiot. Jokaisella jäsenvaltiolla on pysyvä edustusto YK:n päämajakaupungissa New Yorkissa. Merkittävin YK:n ulkopuolelle oleva alue on Taiwan, jota ei ole yleisesti tunnustettu itsenäiseksi valtioksi.

YK:n peruskirja velvoittaa kaikkia jäsenvaltioita pidättymään kansainvälisissä suhteissa väkivallalla uhkaamisesta ja voimakeinojen käyttämisestä. Järjestö tarjoaa jäsenvaltioille yhteiset puitteet riitojen rauhanomaista selvittelyä sekä hyökkäystoimien ehkäisemistä ja tukahduttamista varten.

Voimakeinojen käyttö valtioiden välisissä suhteissa on peruskirjan mukaan sallittua vain kahdessa tapauksessa: itsepuolustukseen tai YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä hyökkäystä ja rauhanrikkojaa vastaan.