Naton puolustusopin kehitys

Kylmän sodan aikana Naton puolustusoppi (sotilaallinen doktriini) perustui pääosin Yhdysvaltojen sotilaalliseen voimaan ja ydinaseisiin

  • Tarkoituksena ehkäistä ja estää Neuvostoliiton hyökkäys Länsi-Eurooppaan ja Pohjois-Atlantin meriyhteyksiä vastaan.
  • 1946–1953 totaalisen sodan strategia, Yhdysvaltojen ydinasemonopoli
  • 1954 alkaen “Massiivisen vastaiskun” oppi (ydinasepelote)
  • 1967 alkaen “Joustavan vastatoiminnan” oppi

Kylmän sodan jälkeen:

  • ydinasepelotteen merkitys väheni
  • sotilaallinen doktriini muutettiin liittokunnan ulkopuolisten alueiden kriisinhallintaan soveltuvaksi

2014 alkaen:

  • liittokunnan jäsenmaiden alueen puolustaminen jälleen päätehtäväksi

Eurooppa kylmän sodan aikana 1980-luvulla

Doktriinin taustalla on Naton ns. Strateginen konsepti eli strategia-asiakirja, joka laaditaan aika ajoin, viimeksi vuonna 2022. Se määrittelee suuntaviivat liittokunnan toiminnan tarkoitukselle ja sen perusteella liittokunnan perustehtävät. Siinä myös arvioidaan turvallisuusympäristöä, joten se antaa perusteita liittokunnan sotilaallisten voimien kehittämiselle.

Uusi strateginen konsepti vahvistaa, että Naton keskeinen tarkoitus on varmistaa 360 asteen lähestymistapaan perustuva kollektiivinen puolustus. Siinä määritellään allianssin kolme ydintehtävää: 1. pelote ja puolustus, 2. kriisien ehkäisy ja hallinta ja 3. yhteinen turvallisuus.