Lähes 30 vuotta kestäneen Nato-kumppanuusyhteistyön aikana Suomi kehitti monin tavoin omaa puolustustaan, suorituskykyjään ja yhteistoimintakykyään Naton kanssa. Nato-jäsenyys vaikuttaa Suomen kansainväliseen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön ja painotuksiin, mutta ilman suuria muutoksia.

Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2024 tehty kahdenvälinen DCA-puolustusyhteistyösopimus (Defence Cooperation Agreement) täydentää Nato-jäsenyyteen sisältyvää yhteistoimintaa. Sopimus muodostaa perustan Yhdysvaltojen kanssa tehtävälle yhteistyölle Suomessa kaikissa turvallisuustilanteissa. Sopimus helpottaa Yhdysvaltojen joukkojen maahantuloa ja maassa liikkumista sekä joukkojen sijoittamista ja puolustusmateriaalin ennakkovarastointia.

Valtioneuvoston selonteon mukaan Suomen Nato-jäsenyys nostaa kynnystä sotilaallisen voiman käyttöön Itämeren alueella, mikä lisää alueen vakautta. Suomen vahvan puolustuksen ja kriisinsietokyvyn katsotaan vahvistavan Natoa ja liittokunnan yhteistä puolustusta. Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja Naton turvallisuustakuiden puitteissa.

Lue lisää valikosta Naton rauhankumppanuusohjelma (linkki).

Lue lisää valikosta Pohjois-Atlantin sopimuksen sisältö (linkki).

EU:n puolustusyhteistyön kivijalka on yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP), joka on osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) ja EU:n ulkosuhteita. EU:n puolustusyhteistyön luonne on muuttunut turvallisuusympäristön muutosten seurauksena. EU:n perussopimuksessa on keskinäisen avunannon lauseke, joka velvoittaa jäsenmaat antamaan konkreettista apua toisilleen.

Suomelle tärkeitä asioita EU:n yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ovat mm. nopean toiminnan joukkojen kehittäminen ja suorituskyky-yhteistyö. Sillä voidaan välttää päällekkäisiä ja tehottomia puolustusmateriaalihankintoja. Suomi on mukana keskeisissä yhteistyöhankkeissa kuten pysyvässä rakenteellisessa yhteistyössä (PRY, engl. PESCO), puolustussuunnittelun arviointiprosessissa (Coordinated Annual Review on Defence, CARD) ja EU:n puolustusrahastossa. EU voi myös edistää huoltovarmuutta yhtenäistämällä puolustusteollisuusmarkkinoita. Suomi on osallistunut lähes kaikkiin EU:n kriisinhallintaoperaatioihin. Puolustusvoimat osallistuu myös Euroopan puolustusviraston (EDA) projekteihin.

Lue lisää valikosta EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (linkki).

Euroopassa on monenvälisiä aloitteita ja maaryhmiä, jotka tukevat Euroopan maiden puolustusyhteistyötä:

• Britannian johtama JEF-maaryhmä (Joint Expeditionary Force),
• Saksan johtama kehysvaltiokonsepti (Framework Nations Concept, FNC),
• Ranskan johtama Euroopan interventioaloite (European Intervention Initiative, EI2),
• Pohjoinen ryhmä (Northern Group),
• Pohjoismaiden keskinäinen puolustusyhteistyö (Norfefco),
• Pohjoismaiden ja Baltian maiden ns. NB8-puolustusyhteistyö.

JEF-puolustusyhteisyön merkityksen on arvioitu kasvavan. JEF-maita ovat Britannian lisäksi Hollanti, Pohjoismaat ja Baltian maat, ja ryhmän toiminta-alue painottuu Pohjois-Eurooppaan. JEF:n vahvuutena pidetään joustavuutta, koska se on löyhä ryhmä ilman varsinaista organisaatiota. JEF:n uskotaan voivan täydentää Naton pelotetta ja puolustusta Suomen lähialueilla tilanteessa, jossa Naton 5. artiklaa ei ole aktivoitu. JEF-kehyksen puitteissa toteutetut harjoitukset ovat merkittävässä roolissa Puolustusvoimien harjoitustoiminnassa.

Suomen ja Ruotsin Naton-jäsenyys syventää Pohjoismaiden turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä. Pohjoismaat ovat tavoitelleet mm. sotilaallista yhteensopivuutta ja tiiviimpää yhteistoimintaa koulutuksessa, materiaalihankinnoissa ja kriisinhallintaoperaatioissa. Yksi tavoite on ollut Pohjoismaiden strateginen ja operatiivinen yhteistoimintakyky kriisitilanteita varten.

Lue lisää valikosta Pohjoismainen puolustusyhteistyö (linkki).

Lue lisää valikosta Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö (linkki).

Suomi on osallistunut YK:n rauhanturvaamistoimintaan vuodesta 1956 lähtien. Toimintaa on laajennettu 1990-luvulla kattamaan myös muita kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviä ja muitakin kuin YK-johtoisia operaatioita.