Suomi on osallistunut YK:n johtamaan rauhanturvaamistoimintaan vuodesta 1956 lähtien. Toimintaa on laajennettu 1990-luvulla kattamaan myös muita kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviä ja muitakin kuin YK-johtoisia operaatioita.

Lähes 30 vuotta jatkuneen Nato-kumppanuusyhteistyön aikana Suomi kehitti monin tavoin omaa puolustustaan, suorituskykyjään ja yhteistoimintakykyään Naton kanssa. Nato-jäsenyys vaikuttaa Suomen kansainväliseen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön ja painotuksiin, mutta suuria ja äkillisiä muutoksia ei odoteta tapahtuvan.

Lue lisää valikosta Naton rauhankumppanuusohjelma (linkki).

Valtioneuvoston selonteon mukaan Suomen Nato-jäsenyyden myötä sotilaalliseen voiman käytön kynnys Itämeren alueella nousee ja se lisää alueen vakautta. Suomen vahvan puolustus- ja kriisinsietokyvyn katsotaan vahvistavan myös Natoa ja liittokunnan yhteistä puolustusta. Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja Naton 5. artiklan mukaisten turvallisuustakuiden piirissä.

Lue lisää valikosta Pohjois-Atlantin sopimuksen sisältö (linkki).

EU:n puolustusyhteistyön kivijalka on EU:n yhteinen turvallisuus- ja (YTPP), joka on osa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) ja EU:n ulkosuhteita. EU:n puolustusyhteistyön luonne on muuttunut turvallisuusympäristön muutosten seurauksena. EU:n perussopimuksessa on keskinäisen avunannon lauseke, joka velvoittaa jäsenmaat antamaan konkreettista apua toisilleen ja tukee jäsenmaita uhkien ennaltaehkäisemisessä.

Lue lisää valikosta EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (linkki).

Suomelle tärkeitä asioita EU:n yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ovat mm. nopean toiminnan joukkojen kehittäminen ja suorituskyky-yhteistyö, jolla voidaan välttää päällekkäisiä ja tehottomia puolustusmateriaalihankintoja. Suomi on mukana keskeisissä yhteistyöhankkeissa kuten pysyvässä rakenteellisessa yhteistyössä (PESCO), puolustussuunnittelun arviointiprosessissa ja EU:n puolustusrahastohankkeessa. EU voi myös edistää huoltovarmuutta yhtenäistämällä puolustusteollisuusmarkkinoita. Suomi on osallistunut lähes kaikkiin EU:n kriisinhallintaoperaatioihin. Puolustusvoimat osallistuu myös Euroopan puolustusviraston (EDA) projekteihin.

Kun Ruotsin Naton-jäsenyys toteutuu, Pohjoismaiden turvallisuus- ja puolustusyhteistyön odotetaan syventyvän entisestään. Tähän saakka Pohjoismaat ovat tavoitelleet mm. sotilaallista yhteensopivuutta ja tiiviimpää yhteistoimintaa koulutuksessa, materiaalihankinnoissa ja kriisinhallintaoperaatioissa. Yksi tavoite on ollut Pohjoismaiden strateginen ja operatiivinen yhteistoimintakyky kriisitilanteita varten.

Lue lisää valikosta Pohjoismainen puolustusyhteistyö (linkki).

Lue lisää valikosta Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö (linkki).