EU:lle avaruustoiminta on strategista toimintaa, jota toteutetaan osin turvallisuuspoliittisten tavoitteiden vuoksi. Euroopassa on yhä tärkeämpää tarkastella maailmantilaa jatkuvasti, ja kaukokartoitus ovat merkittävä osa ratkaisua.

Euroopan avaruusteollisuus on kehittynyt yritysten, Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ja erityisesti Ranskan, Saksan ja Italian kansallisten avaruusjärjestöjen toiminnan kautta toimialaksi, jossa satelliittien ja kantorakettien suunnittelu ja valmistuksen liikevaihto on kasvanut nopeasti.

ESA:n ja EU:n avaruustoimintaa ovat yli 20 vuoden ajan ohjanneet yhteiset Galileo-satelliittipaikannusohjelma ja Copernicus-kaukokartoitusohjelma.

EU:n yhteinen maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä Galileo (GNSS), otettiin käyttöön vuonna 2016. Yksi tavoitteista on tarjota tarkka paikannusjärjestelmä, joka on riippumaton Yhdysvaltain GPS:stä tai Venäjän GLONASS:ista. Galileon peruspalvelujen käyttö on ilmaista ja avointa kaikille.

Copernicus on maapallon ja maan havainnointiohjelma, jota EU:n komissio koordinoi ja hallinnoi yhteistyössä ESA:n, jäsenvaltioiden ja EU-virastojen kanssa. Copernicuksen palvelut otettiin käyttöön vuonna 2014. Maailmanlaajuista dataa saadaan satelliiteilta sekä maanpäällisistä, ilmassa ja meressä sijaitsevista mittausjärjestelmistä maksutta kaikkien saataville. Sitä käytetään ajantasaisen ja laadukkaan tiedon ja palvelujen tuottamiseksi.

EU:n satelliittikeskus (EU Satellite Center, EUSC) tukee unionin päätöksentekoa ja toimintaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) aloilla. palvelujen pääkäyttäjiä ovat ulkosuhdehallinto, jäsenvaltiot, edustustot ja operaatiot, komissio, muut EU: n virastot kuten Frontex, ulkopuoliset valtiot sekä kansainväliset järjestöt kuten YK ja ETYJ.

EU:n Avaruusohjelmavirasto (EUSPA) hallinnoi eurooppalaiseen satelliittinavigointijärjestelmään (GNSS) kuuluvia julkisia intressejä, jotka liittyvät EGNOS-ohjelmaan (Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä), Galileo-ohjelmaan, Copernicus-maanseurantaohjelmaan ja EU:n valtiolliseen satelliittiviestintäohjelmaan (GOVSATCOM).

Suomen avaruustoiminta perustuu kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävään sekä kahdenkeskiseen yhteistyöhön. ESA:n ohjelmat ovat suomalaisen avaruustoiminnan runkona. Suomi on ESA:n täysjäsen vuodesta 1995. Suomalaiseen avaruustoimintaan vaikuttavat jäsenyys Euroopan sääsatelliittijärjestössä (EUMETSAT) ja 2000-luvun alusta alkaen myös EU:n avaruustoiminta. Suomi on myös tehnyt kahdenvälistä yhteistyötä mm. Kanadan, Yhdysvaltojen ja Venäjän avaruusjärjestöjen kanssa. Suomen avaruuspolitiikasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, jonka yhteydessä toimii avaruusasiain neuvottelukunta (ANK).

Suomalainen avaruusosaaminen tunnetaan korkeatasoisesta avaruuden ja ilmakehän tutkimuksesta ja avaruuskomponenttien elektroniikka- ja ohjelmisto-osaamisesta. Suomalaiset yritykset ja tutkimusorganisaatiot ovat osallistuneet kymmenien satelliittien suunnitteluun ja valmisteluun sekä Euroopan avaruusjärjestön (ESA) hankkeissa että kansainvälisten kumppanien kanssa. Suomen avaruusalalla on neljä keskeistä osa-aluetta:

• avaruuden ja maapallon tieteellinen tutkimus
• satelliittikaukokartoitus
• satelliittipaikannus ja
• avaruusteollisuus

Avaruusalan murros, ns. New Space, viittaa avaruustoimintaan, jota harjoittavat alalla uudet toimijat, tyypillisesti kaupallisista lähtökohdista ja valtiosta riippumattomina. Piensatelliitit ja yksityiset laukaisupalvelut mahdollistavat aiempaa helpomman ja halvemman pääsyn avaruuteen. Suomalaisia satelliitteja on kiertoradoilla jo 11 kappaletta, kaksi yliopistosatelliittia (Aalto) ja yhdeksän kaupallista satelliittia (ICEYE ja Reaktor Space Lab).

Valtioneuvoston puolustusselonteko (VN 2021/78) otti ensimmäistä kertaa kantaa avaruuteen osana Suomen puolustusvoimien toimintaympäristöä. Selonteon mukaan ”puolustusvalmiuteen kohdistuvat vaatimukset käsittävät myös kyber-, avaruus- ja informaatiotoimintaympäristöt.” Edelleen selonteko totesi, että avaruustilannekuvan kehittämiseksi on käynnistetty poikkihallinnollinen yhteistyö ja ajantasaisella avaruustilannekuvalla lisätään yhteiskunnan ja puolustusjärjestelmän suojaa sekä edistetään avaruuden turvallisuutta ja kestävää käyttöä.

Selonteon mukaan ”avaruuspuolustuksella suojataan maanpuolustuksen toimintoja ja muuta yhteiskuntaa avaruudesta kohdistuvilta uhkilta sekä turvataan yhteiskunnan kannalta kriittisten avaruusjärjestelmien ja -palveluiden toiminta kaikissa olosuhteissa. Avaruuspuolustuksen perustan muodostaa avaruustilannekuva. Puolustusvoimat kehittää kykyään ympärivuorokautisen avaruustilannekuvan ylläpitämiseen yhteistyössä muiden viranomaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.”