Vuosina 2019–2021 Kiinan ja Venäjän yhteenlasketut operatiiviset avaruuslaivastot kasvoivat noin 70 prosenttia. Tämä viimeaikainen ja jatkuva laajentuminen seuraa aikaisempaa kasvukautta (2015–2018), jossa Kiina ja Venäjä lisäsivät satelliittilaivastojaan yhteensä yli 200 prosenttia.

Pyrkimys nykyaikaistaa ja lisätä molempien maiden valmiuksia heijastuu lähes kaikkiin tärkeimpiin avaruuskategorioihin – satelliittiviestintään (SATCOM), kaukokartoitukseen, navigointiin sekä tieteen ja teknologian esittelyyn.

Lännen näkökulmasta Kiina ja Venäjä pyrkivät hallitsemaan avaruutta ja tarvittaessa kieltämään muilta avaruuden käytön. Avaruus on Yhdysvaltojen ja Nato-maiden asevoimien kriittinen suorituskyky operaatioiden, harjoitusten ja logistiikan tarpeisiin ympäri maailmaa. Avaruus tarjoaa viestinnän, tilannetietoisuuden ja tarkan navigoinnin joukoille. Sotilas- ja siviiliavaruussuorituskykyjä ei ole helppo erottaa toisistaan. Armeijan käyttämien avaruuspalvelujen häirintätoimet voivat estää myös siviiliavaruuspalvelut, joko vahingossa tai tarkoituksella. Monet vasta-avaruusaseet on tarkoitettu heikentämään avaruuspalveluja tilapäisesti, mutta voivat vahingoittaa tai tuhota satelliitteja myös pysyvästi. Fyysiset tai kyberhyökkäykset maanpäällisiä ja avaruusoperaatioita tukevia infrastruktuureita vastaan voivat uhata satelliittipalveluja.

Avaruustilannetietoisuuden valvontasensorit ennustavat, miten satelliitit kulkevat kiertoradoilla. Tämä mahdollistaa avaruuspohjaisten järjestelmien seurannan, varoituksen ja tarvittaessa maalittamisen.

Vastustajat voivat häiritä navigointi- ja viestintäsatelliitteja, joita hyödynnetään maa-, meri- ja ilmavoimien johtamisjärjestelmissä sekä miehitetyissä ja miehittämättömissä laitteissa maalla, merellä ja ilmassa.

ISR-satelliitteihin kohdistuvilla hyökkäyksillä kyetään sokaisemaan tilapäisesti tai pysyvästi kuvaussatelliitteja ja muita strategisia sensoreita, mikä estää kyvyn tarkkailla, jäljittää ja paikantaa haluttuja kohteita.

ASAT-ohjuksia voidaan käyttää eri kiertoradoilla satelliittien tuhoamiseen samalla tuottaen valtavia määriä avaruusromua, joka voi jäädä kiertoradalle vuosikymmeniksi tai jopa vuosisadoiksi. Kiina testasi vuonna 2007 ASAT-ohjusta omaa sääsatelliittiaan vastaan, mikä loi romupilven, joka uhkaa lähikiertoradalla olevia satelliitteja. Venäjä käytti ASAT-ohjusta marraskuussa 2021 tuhoten yhden hylätyn satelliittinsa kiertoradalla.

Muut avaruuteen perustuvat aseet voivat tuottaa väliaikaisia tai pysyviä vaikutuksia muihin satelliitteihin. Ydinasevaltiot voivat käyttää pitkän kantaman ohjuksia lisärakettimoottorilla, kuten mannertenvälisiä ballistisia ohjuksia (ICBM) tai SLV, joilla voivat aiheuttaa ydinräjähdyksen korkealla ilmakehässä, mikä aiheuttaisi laajoja sähkömagneettisia häiriöitä avaruudessa ja sen ulkopuolella. Tämä johtaisi satelliittien vaurioitumiseen tai tuhoutumiseen.

Uusimpia avaruussodankäynnin teknologioita ovat kyberhyökkäyskyvykkyyksillä varustetut satelliitit ja satelliitit, jotka sisältävät parveilutaktiikkaan käyttäviä tekoälyohjattuja minisatelliittidrooneja vastustajan satelliittien vaurioittamiseen tai tuhoamiseen.