Valmiuden säätely

Valmiuden tehostaminen

  • Voidaan ryhtyä Puolustusvoimien omalla päätöksellä, omin voimavaroin ja pääasiassa normaaliolojen toimivaltuuksin.
  • Puolustusvoimat voi tehostaa valmiuttaan sisäisin toimenpitein mm. tiedustelun, valvonnan ja kohteiden suojaamisen osalta.

Valmiuden kohottaminen

  • sotilaallisen hyökkäyksen uhan ilmetessä
  • valtiojohdon päätösten ja Puolustusvoimain komentajan käskyjen mukaisesti
  • reserviläisten kutsuminen kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen
  • palvelukseen ne joukot, jotka ovat tilanteessa tarpeen.

Valmiusjoukot ovat nopeasti kehittyvien uhkien torjuntaan tarkoitettuja joukkoja:

  • Valmiusosastot: ensisijaisesti normaaliolojen vaativissa häiriötilanteissa, voidaan käyttää myös sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin.
  • Valmiusyksiköt: ensisijaisesti sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin, voidaan käyttää myös virka-aputehtäviin.
  • Välittömän valmiuden joukot: pidäkkeen luomiseksi sotilaallisen voiman käytölle Suomea vastaan, voidaan aloittaa taistelutehtävien toteuttaminen.

Täydennysjoukoilla luodaan kyky toimia pitkittyneessä kriisissä täydentämällä aiemmin perustettuja joukkoja.

Reserviin kuuluvia asevelvollisia voidaan tarvittaessa määrätä kertausharjoitukseen sotilaallisen uhan vaatiessa.

Asevelvollisuuslaki §32:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438

Valtioneuvoston puolustusselonteko 2017, s. 19:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-370-5

Valtioneuvoston puolustusselonteko 2019,

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-820-8

Lakisääteiset tehtävät:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070551