Venäjä valtasi ja miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan yllätyshyökkäyksellä vuonna 2014. Tämän seurauksena Nato päätti Walesin-huippukokouksessa vuonna 2016, sijoittaa jokaiseen Baltian maahan ja Puolaan monikansallisen taisteluosaston etupainoiseen puolustukseen (Enhanced Forward Presence, EFP). Muiden Nato-maiden joukkojen paikalla olon oletettiin hillitsevän Venäjän mahdollisia hyökkäysaikomuksia. Jokainen taisteluosasto koostuu nimetystä johtovaltiosta, joka asettaa noin puolet osaston vahvuudesta, sekä useiden muiden Nato-maiden asettamista pienemmistä osista. Naton läsnäolon maalla, merellä ja ilmassa tarkoitus on lisätä tilannetietoisuutta, yhteentoimivuutta ja reagointikykyä. Puolaan ja Baltian maihin sijoitettujen taisteluosastojen toimintaa johtaa Naton Koillisen armeijakunnan esikunta, joka sijaitsee Puolassa.

Kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022, Nato päätti perustaa monikansalliset taisteluosastot myös Slovakiaan, Unkariin, Romaniaan ja Bulgariaan. Madridin-huippukokouksessa kesällä 2022 päätettiin, että kaikki kahdeksan taisteluosastoa vahvennetaan tarvittaessa prikaateiksi. Itäisiin Nato-maihin päätettiin perustaa sotamateriaalin ennakkovarastoja.

Sodan alettua on myös vahvennettu Baltian maiden ilmavalvontaa. Muut Nato-maat ovat vuorotellen vastanneet Baltian maiden rauhanaikaisesta ilmavalvonnasta siitä lähtien, kun Baltian maat liittyivät Natoon vuonna 2004. Toiminta on keskitetty Šiauliain tukikohtaan Liettuaan, ja käytettävissä ovat myös Ämarin tukikohta Virossa ja Lielvārden tukikohta Latviassa.

Naton joukkoja itäisissä jäsenmaissa 2022. Kuvalähde: rajaus Naton kuvasta