Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikka 

Ulkopolitiikka

  • tärkeimpänä päämääränä turvata Ruotsin ja sen kansalaisten turvallisuus, toteutetaan aktiivisella ulkopolitiikalla tärkeimpinä työkaluina diplomatia, vuoropuhelu ja yhteistyö
  • ulkopolitiikan tärkeitä osa-alueita vapaakauppa, tasa-arvo ja tasapuolisuus sekä merkittävä kehitysapu
  • sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolustaminen ja YK:n pääsihteerin tukeminen YK:n uudistamisessa
  • Ukrainan sodan seurauksena liittoutumattomuuspolitiikasta luopuminen ja puolustuskyvyn vahvistaminen

Turvallisuuspolitiikan perusteita

  • EU:n yhtenäisyys Venäjän painostamisessa ensisijainen tavoite
  • Nato-jäsenyys, joka muuttaa Ruotsin turvallisuuspolitiikan suunnan
  • laaja sotilaallinen yhteistyö Pohjoismaiden kesken Itämeren alueella
  • vahva tuki Ukrainan puolustukselle

Ruotsin hallituksen ulkopoliittisessa julistuksessa 2023 todetaan mm. seuraavaa:

  • ”Ruotsi on astunut uuteen aikaan. Se edellyttää ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suunnan muuttamista. Hallitus toteuttaa ensisijaisesti ruotsalaisia ja eurooppalaisia ulkopoliittisia linjauksia, joiden ytimessä ovat Ruotsin intressit ja demokraattiset arvot.”
  • ”Ruotsin on oltava vahva kumppani Ukrainan jälleenrakennustyössä. Ukraina on Ruotsin bilateraalisen tuen suurin saajamaa. Ruotsi jatkaa Ukrainan tukemista niin kauan kuin sitä tarvitaan.”
  • ”Hallituksen turvallisuuspoliittinen painopiste on Ruotsin lähialueella. Pohjoismainen yhteistyö on maailman vanhimpia ja laajimpia alueellisen yhteistyön alueita.”
  • ”Suomi on läheisin kumppanimaa, ja turvallisuuspoliittinen suhteemme syvenee Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä.”
  • ”EU-puheenjohtajakauden aikana teemme työtä sen eteen, että EU olisi aktiivinen maailmassa – ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä toiminnassa vapaan ja oikeudenmukaisen kauppapolitiikan puolesta. EU:n tulee ajaa aktiivista ilmastopolitiikkaa ja puolustaa tehtyjä ilmastosopimuksia.”

Venäjän vuonna 2022 aloittaman suurhyökkäyksen seurauksena Ruotsi luopui yli 200 vuotta noudattamastaan liittoutumattomuuspolitiikasta ja päätti hakea Nato-jäsenyyttä samanaikaisesti Suomen kanssa. Samoin Ruotsi luopui yli 80 vuotta voimassa olleesta periaatteestaan, ettei aseita toimiteta konfliktialueille. Sosiaalidemokraatit eivät vielä viikkoa ennen Venäjän suurhyökkäystä eivät halunneet Nato-jäsenyyttä, mutta kääntyivät kevään 2022 aikana kannattamaan liittoutumista. Toukokuussa Ruotsin sosialidemokraattinen hallitus päätti hakea Naton jäsenyyttä, ja jäsenhakemus jätettiin yhdessä Suomen kanssa 18.5.2022. Ruotsista tuli Naton jäsen 7.3.2024.

Ruotsi on tukenut Ukrainaa 1,2 miljardilla eurolla. Se on tukenut maata humanitaarisella ja taloudellisella avulla sekä toimittanut Ukrainalle kehittyneitä asejärjestelmiä:

  • 50 kpl CV90-rynnäkköpanssarivaunuja
  • 10 kpl Leopard 2A5 -taistelupanssarivaunuja
  • 8 kpl 155 mm:n Archer-tykistöjärjestelmiä
  • lyhyen kantaman Robot 70 -ilmatorjuntaohjuksia
  • Robot 17 ”Hellfire” -meritorjuntaohjuksia
  • NLAW (Next Generation Light Anti-Tank Weapon) -panssarintorjuntaohjuksia
  • Carl Gustav -sinkoja

Hallituksen ulkopoliittinen julistus 2023:
utrikesdeklarationen-2023.pdf (regeringen.se)