YK:N ORGANISAATIO

YK:n pääelimiä ovat yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto, huoltohallintoneuvosto, kansainvälinen tuomioistuin sekä sihteeristö. Lukuisat pysyvät toimikunnat, komiteat, rahastot, laitokset ja muut apuelimet avustavat pääelimiä niiden työssä ja valmistelevat niiden päätöksiä. YK-järjestelmään kuuluvat myös itsenäiset erityisjärjestöt kuten esimerkiksi Kansainvälinen työjärjestö ja Maailman terveysjärjestö.

Yleiskokous

YK:n yleiskokouksessa kaikki jäsenvaltiot ovat tasavertaisesti edustettuja, ja jokaisella on päätöksenteossa yksi ääni. Yleiskokous kokoontuu sääntömääräiseen istuntokauteen vuosittain syyskuusta joulukuuhun, mutta lyhyempiä jatkoistuntoja ja ylimääräisiä istuntoja pidetään usein muinakin vuodenaikoina.

Yleiskokouksen päätöslauselmat sisältävät jäsenvaltioille osoitettuja suosituksia sekä sihteeristölle annettuja toimeksiantoja. Varsinkin jos päätökset onnistutaan tekemään yksimielisesti tai suurella äänten enemmistöllä, niillä on huomattava merkitys jäsenvaltioiden toimintaan.

Yleiskokouksen asialuettelo asiat käsitellään kuudessa pääkomiteassa, joissa jokainen jäsenvaltio on edustettu. Täysistunnot mukaan lukien yleiskokouksen toiminta keskittyy siis seitsemään rinnakkaiseen kokoussarjaan. Niihin osallistuu yhteensä parituhatta henkilöä.

Turvallisuusneuvosto

Turvallisuusneuvostolle kuuluu ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä. Siihen kuuluu 15 jäsenvaltiota. Pysyviä jäseniä ovat Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat. Loput 10 jäsentä valitaan yleiskokouksessa kaksivuotiskausiksi kerrallaan. Suomi on ollut turvallisuusneuvoston jäsen kahdesti, vuosina 1969–1970 sekä viimeksi 1989–1990.

Viime vuosina on paljon keskusteltu turvallisuusneuvoston kokoonpanon laajentamisesta, jotta se vastaisi paremmin järjestön koko jäsenkunnan koostumusta. Uudistus edellyttää YK:n peruskirjan muuttamista. Laajan yhteisymmärryksen saavuttaminen on haasteellista.

Mahdollisella muutoksella saatettaisiin lisätä turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten lukumäärää, niin että esimerkiksi Brasilia, Intia, Japani, Nigeria tai Saksa tulisivat pysyviksi jäseniksi.

Turvallisuusneuvoston päätöksiin tarvitaan vähintään yhdeksän jäsenen myöntävät äänet, joihin tulee sisältyä pysyvien jäsenten äänet. Pysyvillä jäsenillä on veto-oikeus. Jokaisessa äänestyksessä on kolme vaihtoehtoa: voidaan äänestää puolesta tai vastaan, tai voidaan pidättyä äänestämästä.

Turvallisuusneuvosto on nopeasti koolle kutsuttavissa YK:n päämajaan.  Suuri osa turvallisuusneuvoston työstä tapahtuu suljetuissa kokouksissa ja neuvotteluissa, mutta lopulliset päätökset tehdään aina avoimissa kokouksissa.

Turvallisuusneuvostolle kuuluvia tehtäviä käsitellään peruskirjan VI ja VII luvussa. Mahdollisia pakkokeinoja koskevat määräykset sisältyvät VII lukuun. Jäsenvaltiot ovat velvollisia noudattamaan turvallisuusneuvoston päätöksiä, kun neuvosto toimii VII luvun nojalla rauhanrikkojia vastaan.

Talous- ja sosiaalineuvosto

Talous- ja sosiaalineuvostossa on 54 jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.  Talous- ja sosiaalineuvosto toimii yhdyssiteenä YK-järjestelmään kuuluviin erityisjärjestöihin. Yleistäen talous- ja sosiaalineuvoston toiminta kohdistuu köyhien ja rikkaiden maiden välisen kuilun tasoittamiseen sekä ihmisoikeuksien ja yleisen hyvinvoinnin edistämiseen.

Huoltohallintoneuvosto

Huoltohallintoneuvosto perustettiin valvomaan ns. huoltohallintosopimuksia, jotka oli tehty YK:n perustamisvaiheessa eräiden itsehallintoa vailla olevien alueiden auttamiseksi itsenäisiksi. Käytännössä siirtomaiden ja muiden vastaavien alueiden vapautuminen sujui paljon nopeammin, kuin kuviteltiin peruskirjaa laadittaessa. Huoltohallintoneuvostolla ei ole enää tehtäviä, eikä se ole kokoontunut moneen vuoteen.

Kansainvälinen tuomioistuin

Kansainvälinen tuomioistuin on YK:n oikeudellinen pääelin. Sen päämaja on Haagissa, ja se jatkaa jo Kansainliiton ajoilta toimineen tuomioistuimen työtä. Toiminta perustuu erilliseen perussääntöön, joka on YK:n peruskirjan erottamaton osa. Kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat Kansainvälisen tuomioistuimen jäseniä.

Tuomioistuimeen kuuluu 15 tuomaria eri maista, ja nämä valitaan turvallisuusneuvoston ja yleiskokouksen toisistaan riippumattomissa vaaleissa yhdeksäksi vuodeksi kerrallaan.

Kansainvälisen tuomioistuimen tehtävänä on antaa YK:n yleiskokoukselle tai turvallisuusneuvostolle lausuntoja oikeudellisissa kysymyksissä sekä ratkaista valtioiden sille tuomia oikeudellisia riitoja. Käytännössä Kansainvälisen tuomioistuimen merkitys riitojen ratkaisussa on jäänyt verrattain vähäiseksi.

Sihteeristö

YK:n New Yorkin sihteeristössä työskentelee yli 5 000 henkilöä. Sitä johtaa YK:n pääsihteeri, jonka yleiskokous nimittää viideksi vuodeksi turvallisuusneuvoston suosituksesta. Pääsihteerillä on itsenäinen oikeus kiinnittää turvallisuusneuvoston huomio seikkoihin, jotka hänen mielestään saattavat uhata kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä.

Sihteeristön tehtäviin kuuluu mm. järjestön hallinto, rauhanturvatoiminnan ohjaaminen, YK:n elinten kokousten järjestäminen ja valmistelu.

Pääsihteeri itse tai hänen edustajansa toimivat usein vaikeissa valtioiden välisissä riidoissa välittäjinä ja sovittelijoina.