Militära underrättelsens offentliga rapport 2026 har publicerats
Finlands militära underrättelsetjänst utvecklas kontinuerligt som en leverantör av nationell säkerhet. Utvecklingen styrs av det instabila världsläget, Finlands position som grannland till Ryssland, de nya arbetsmetoder som följer med medlemskapet i Nato samt skapandet av en gemensam lägesförståelse och den digitaliserade miljön.
Syftet med den offentliga översikten över militär underrättelse är att ge en offentlig och aktuell bild av aktuella frågor inom militär underrättelse och av utvecklingen i säkerhetsmiljön. Den innehåller inga uppgifter som ska hållas hemliga, utan beskriver centrala fenomen, hotbilder och utvecklingslinjer som påverkar säkerheten.
Budskapet för år 2026 är tydligt: säkerhetsmiljön är alltmer komplex och kräver kontinuerlig övervakning och förutseende. Den offentliga översikten av militär underrättelsetjänst 2026 konstaterar bland annat följande:
- Ryssland fortsätter sina strävanden att återupprätta sin globala stormaktsposition, och kriget i Ukraina pågår. Ryssland fortsätter sin försvarsreform, men förändringarna har hittills inte avsevärt ökat Rysslands militära kapacitet i Finlands närområde. Rysslands omfattande påverkan i Europa har ökat under de senaste åren.
- Förskjutningen av maktförhållandena i Mellanöstern har blivit allt tydligare.
- Östersjön har blivit en central punkt i internationell politik. Spänningarna har ökat markant sedan början av 2022.
- Den globala säkerhetssituationen präglas av en återgång till maktpolitik och ökande spänningar världen över.
Finlands verksamhetsmiljö förblir spänd. Enligt Försvarsmaktens underrättelsetjänst är det dock inte sannolikt att Finland skulle utsättas för ett omedelbart militärt hot under år 2026. Utvecklingen av säkerhetsmiljön övervakas kontinuerligt och systematiskt.
Lisää aiheesta
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on osa laajempaa pohjoismaista puolustusyhteistyötä.
Lue lisää valikosta Pohjoismainen puolustusyhteistyö (linkki).
Ruotsin puolustusselonteossa vuonna 2015 korostettiin maiden välisen yhteistyön merkitystä Ruotsin puolustusvoimien kehittämiselle. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö alkoi tiivistyä vuonna 2015 puolustusministerien yhteisellä raportilla yhteistyön poliittisista suuntaviivoista. Tämän ns. FISE-yhteistyön tavoitteeksi sovittiin yhteistyön laajentaminen koskemaan harjoitusten lisäksi yhteistoimintakyvyn ja suorituskykyjen kehittämistä sekä operatiivista suunnittelua. Puolustusministerit allekirjoittivat tarkentavan sopimuksen vuonna 2018. Kummankin maan puolustusvoimien komentajat allekirjoittivat vuonna 2019 sotilasstrategisen konseptin, joka syventää yhteistyötä operatiivisessa suunnittelussa sekä harjoitus- ja koulutustoiminnassa.
Yhteistyön syventämisessä merivoimat olivat edelläkävijöitä. Uudenmaan prikaatin ja Ruotsin merivoimien Amfibiorykmentin ensimmäinen harjoitus toimeenpantiin jo vuonna 2001. Yhteisen Swedish Finnish Amphibious Task Unit (SFATU) -yksikön on määrä saavuttaa operatiivinen valmius vuonna 2023. Merivoimayhteistyön perustana on tilannekuvayhteistyö Sea Surveillance Co-Operation Finland-Sweden (SUCFIS), josta sovittiin 2006. Suomen ja Ruotsin pintataistelulaivueista on muodostettu yhteinen taisteluosasto Swedish Finnish Naval Task Group (SFNTG), joka saavutti alustavan operaatiokyvyn 2017. Pintataistelu- ja rannikkojääkäriosat harjoittelevat vuosittain Loviisa- ja SWEFINEX-merisotaharjoituksissa.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tavoitteena on kummankin maan puolustuksen suorituskyvyn vahvistaminen. Yhteistyön avulla parannetaan molempien maiden puolustusvoimien tehokkuutta.
Kiristyneessä turvallisuustilanteessa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on entistä tärkeämpää molempien maiden puolustuksen vahvistamiseksi. Kummankin maan Nato-jäsenyyden myötä yhteistyömuodot jatkuvat ja laajenevat. Natossakin Ruotsi on Suomen läheisin puolustusyhteistyökumppani.
Suomen ja Ruotsin valtiopäivät ovat hyväksyneet lainsäädännön, joka helpottaa maiden puolustusvoimien joukkojen toimintaa toistensa alueella. Tällaiset järjestelyt ja valmistelut helpottavat myös Naton puolustussuunnittelua Suomen ja Ruotsin osalta.
Lähteitä ja linkkejä